Pehmoja, pipoja ja turbaanipyyhkeitä

 

Viimevuoden puolella tuli väkerreltyä kaikenlaista pientä tekelettä. Kokosin tähän postaukseen niitä nyt jonkun verran.

 

Pöllön idea lähti kaupassa nähdystä ovistopparipöllöstä. Tämä on tosin ihan pehmo, asustelee tätä nykyä sohvalla tyynyjen seassa.

 

 

 

 

 

Tildan kettu meni joululahjaksi suvun nuorimmalle tulokkaalle. Ohje löytyi Tildan talvikirjasta. Tämä kettu tosin herätti hilpeyttä meidän pojissa, kun ei se kuulemma ketulta näytä sitten ollenkaan. Uudessa kodissaankin se on nimetty Vilijonkaksi =). Vilijonkka onkin sille kyllä aika osuva nimi. 

 

 

 

Tildan talvikirja löytyi kirpparilta ja sen verran ohjeista kyllä innostuin, että tarkoitus olisi niitä vielä kokeilla muitakin.

 

 

 

Turbaanipyyhkeet on kyllä hyvä keino pyyheliinojen kierrätykseen. Yhdestä normaalikokoisesta pyyhkeestä tulee kaksi turbaania tätä pienempää kokoa. Kuvan vihreä ja siniruutuinen on samasta pyyhkeestä. Niissä pituus on 63 cm ja korkeus korkeimmasta kohdasta 24 cm. Kiinnitys hoituu napilla ja renksulla. Tämä koko riittää hyvin olkapäille ulottuville hiuksille. 

 (Jostain syystä Blogger kutisti tätä kuvaa leveyssuunnassa, pahoittelen että se näyttää tältä!)

 

 

 

 

Tein kokeilun vuoksi myös yhden isomman, johon applikoin toiselle puolelle linnun ja toiselle lehden. Tässä  vaan kävi pieni ajatusmoka, sillä kun turbaanin laittaa päähän, tulee lintu pään takapuolelle ja se myös katsoo taaksepäin. Paitsi jos turbaanin käärii takaa ja kiinnittää eteen otsalle, sitten se tulisi oikein. Pituus tässä on 72 cm ka korkeus 26 cm. Tämän koon pitäisi riittää pitkillekin hiuksille.

 

 

 

Tässä vielä keväiset pipot ja tuubihuivi. Kangas on joskus ostettu Eurokankaasta.

 

Jämäkudematto

 Puissa oli vapaata, joten päätin kutoa maton jämäkuteista. Tosin punaisen kuteen ostin tätä varten, kun muuten ei kuteet olisi riittäneet. Eli kierre vain jatkuu: yksistä jämistä pääsin eroon, mutta tilalle tuli uusia jämiä. 

Jonkin verran suunnittelin värejä ja raitojen leveyksiä etukäteen, mutta lopullisesti se muotoutui vasta kutoessa. Koska puilla työstä näkee vain pienen kohdan kerrallaan, oli kokonaisuus yllätys puilta pois ottamiseen saakka. Jännitti kyllä, ovatko värit tasapainossa jne, varsinkin kun kuteet alkoivat loppua ennen aikojaan ja jouduin lopettamaan maton eri väriseen raitaan kuin olin suunnitellut. Mutta lopputulos oli erittäin mieleinen!

 

Kokoa tällä on n. 85×240. Muutaman sentin se kutistui suuntaansa puilta ottamiseen jälkeen. Kutomiseen meni aikaa reilu 10 tuntia. Edellisen maton yhteydessä arvioin kutomisajaksi 16 tuntia. Siihen lukuun taisi kyllä tulla laskettua mukaan  useampi pitkä kahvitauko ja juttutuokio muiden kutojien kanssa.

Paikkaa minulla ei tälle oikein ole, mutta tuli tästä sen verran ihana, että pitänee se jonne kuin mahduttaa!

Kokeilen nyt ensimmäistä kertaa tehdä postauksen kännykällä. Saa nähdä miten tämä onnistuu! Kuvien rajausta pitää ainakin vielä harjoitella, sillä keskimmäisessä kuvassa näkyy erään toisen kutojan mattoa. Rajasin sen jo yhden kerran kuvasta pois ja mielestäni kyllä myös tallensin, mutta miksiköhän se vielä siinä näkyy?

Mukavaa viikkoa kaikille!

Mattopläjäys

 

Tänään valmistui vuoden ensimmäinen matto. Tämä oli toinen yritys keittiön matoksi ja lopultakin onnisti! Kuva tosin vääristää värejä, ruskeassa on todellisuudessa hieman lämpimämpi sävy.

 

 

 

Matto on neulottu hiekanruskeasta trikookuteesta ja ruusukaskuvioinnissa on lisäksi musta kude. Puihin oli niisitty ruusukasta, jota halusin kokeilla. Poljennalla on mahdollisuus toteuttaa tuota kuviota monella tavalla ja päädyin tällaiseen yhdistelmään. Niisinnässä oli pieni virhe, joka teki kuvioon tuollaisen hauskan pienen yksityiskohdan tuohon keskikohdan vasemmalle puolelle.

 

Matolla on leveyttä 85 cm ja pituutta n. 240 cm.

 

 

 

Tässä homma oli vielä aika alussa. Kude oli aika paksua, joten yllättävän nopeasti tämä sitten valmistui. Aikaa kutomiseen meni noin 16-18 tuntia, nopeasti laskeskeltuna.

 

 

 

Tämä sininen matto valmistui viime vuoden puolella. Tähän on käytetty omista ja lasten vanhoista vaatteista leikattuja kuteita sekä vanhoja lakanoita jne. Mukava kun raidoissa säilyy muistoja eikä kaikkea tarvitse laittaa roskiin (lue: saa kaappeja tyhjemmäksi kun kaikkea tulee sinne säilöttyä).

 

 

Matto pääsi pojan huoneeseen. Sinne se sopii farkuista tehdyn päiväpeiton seuraksi. Matolla on kokoa n. 140 x 205 cm.

 

 

Kudontaa harrastin myös reilu kymmenen vuotta sitten ja tein niistä ajoista itselleni muistoksi pienen kuvakollaasin. Kuvissa matot roikkuvat mattotelineellä tai jossain, joten ovat vain puolikkaita =). Seassa on myös pari muuta tekelettä. Täytyy kyllä sanoa että aika on ajanut näistä ohi. Ovat vähän hankalan värisiä jne. Ei minulla näistä olekaan tallessa kuin ihan muutama, jotka eivät nekään oikein täällä mihinkään passaa. Siispä on mukavaa tehdä uusia!

 

 

 

Villasukkia ja huovutetut lapaset

Jotain pientä on valmistunut myös puikoilta. Tässä on nyt hämäävästi monta työtä, mutta tosiasiassa nämä on valmistuneet parin vuoden aikana. Mitä sitä turhaan julkaisemaan yksittäisiä töitä kun niitä voi kerätä ja laittaa monta kerralla =).

 

Tarkoitus oli tehdä pikkuveljelle villasukat Regia-lankakerän lopusta. Lanka ei riittänytkään, joten purin ensimmäisestä sukasta kärkeä niin pitkälle, että sain sukista saman kokoiset ja tein kärjet toisesta langasta. Koko on näissä n. 33-34.

 

 

 

 

 

 

 

Nämä isoveljen sukat on 7-veikasta ja raitalangan lopusta. Tein muistaakseni joskus viime talvena.

 

 

 

 

 

Nämä tumput on neulottu Purosta. Koko on lasten. Tykkään tehdä näihin resorit tavallisesta villalangasta, kun pysyvät niin paremmin käsissä.

 

 

 

 

Näissä huovutetuissa jutuissa on aina hauska vertailla kuvia ennen ja jälkeen huovutuksen. Niinpä tässäkin on tullut otettua muutama otos matkan varrelta.

 

 

 
 
 
 

 

Ennen pesukoneeseen laittamista harsin muovipussin lapasten sisään.

 

 

 

Koneesta otettaessa meinaa yleensä iskeä epätoivo, kun lapaset on niin pienet ja mytyssä ja harsimislangatkin ovat huopuneet lapasten sisälle piiloon. Mutta kummasti ne siitä oikenevat kun jaksaa lapasia venytellä ja kiskoa langat ja pussin irti.

 

 

 

 

 

 

Nämä huopuivat hivenen liian pieneksi, mutta ehti poika näitä onneksi vähän aikaa pitää.

 

Iloa!

 

 

Pieniä juttuja lahjoiksi

 

 

 

Joulua odotellessa ja valmistellessa on tullut väkerreltyä yhtä sun toista itselle kotiin sekä viemisiksi muille. Tähän keräilin sekalaisen erän kaikenlaista pientä tekelettä.

 

Näihin nappisydämiin löysin idean Pinterestistä. Näihin löytyi tarveaineet ihan kotoa, nappeja ja helmiä. Ripustuslenkin laitoin pitsinauhasta.

 

Nappisydämet

 

 

Näihin rautalankaenkeleihin löytyi ohje täältä. Helppoja tehdä ja ovat kivasti vähän rouheampia.

 

 

 

 

Tämä risukranssi on ollut minulla jo jonkin aikaa. Toimii yksinkertaisen rusetin kanssa.

 

 

 

Joulun alla ilmestyneessä Pirkka-lehdessä oli kiva vinkki piparkakkukaupungista. K-ruoka sivustolta saa tulostettua kaavat. Näitä tehtiin lasten kanssa parikin kappaletta. Tosin kokoamisvaiheessa oli mennä hermot kuten arvata saattaa. Pari kertaa seinä kaatui ja aina muutamasta talosta katkesi yläosa. Onneksi ne sai vielä yhdistettyä sokeriliimalla takaisin. Tämä oli ihan mukavan näköinen kun laittoi sisälle pari tuikkua (ja asetti katkenneet talot takapuolelle).

 

 

 

Tonttulakit olivat hukassa viimevuoden jäljiltä, joten tein nämä pikaompeluna pojille jossain lähtökiireessä.

 

 

Lumiukkosoppaa annettiin mm. lasten opettajille. 

 

 

Lähiaikoina on tulossa lisää postauksia. Monenlaisia kuvia on odottamassa, kunhan vain ehdin ne tänne laitella. Mukavia vuoden viimeisiä päivä kaikille!

Harmaa raitamatto

 

Tänä syksynä osallistuin pitkästä aikaa Kansalaisopistossa kudontaan. Aikaisemmin olen kudonnassa käynyt aikana ennen lapsia. Ja voin sanoa että mattojen kutominen on erittäin mukavaa ja terapeuttista puuhaa! Niin kuin käsityöt yleensäkin =)

 

Harmaa raitamatto

 

Kuteista harmaan sävyt ja valkoinen ovat ostettuja. Musta kude on leikelty vanhoista vaatteista, pääasiassa poikien polvista rikki olleista collegehousuista. Niitä olen säästellyt juuri tätä tarkoitusta varten. Mukava kun niitäkään ei tarvinnut heittää roskiin. Vaatteiden (kuluneidenkin) roskiin heittäminen tuntuu aina niin turhauttavalta. Seuraavan maton teenkin sitten pääasiassa leikatuista kuteista. Saa nähdä miten onnistuu.

 

 

 

 

Alunperin suunnittelin tätä mattoa keittiöön, mutta sitten totesin että ei se  sovikaan sinne. Kodinhoitohuoneesta sille sitten löytyi sopiva paikka.

Liivari, pipoja ja kalsareita

 

Tässäpä olisi muutamia ompeluksia lapsille.

 

 

 

 

Tämän herkullisen suloisen taskullisen liivarin olen tehnyt jo aikaisemmin, on vain jäänyt postaamatta tänne. Tein myös pipon samaa sarjaa. Nämä menivät muistaakseni synttärilahjaksi.

 

 

 

Pojille ei enää oikein ole kelvannut mitkään kuviokankaat paitoihin. Kun ostin tätä kännykkäkuvioista, kuvittelin että se kelpaisi. Mutta ei kelvannut paidaksi, kalsarit ja pipot siitä kuitenkin kuulemma sai tehdä. Siispä tein sitten niitä. Pääasia että sain kankaan ommeltua. Olen tässä yrittänyt tuhota kangasvarastoja, että menisivät pienempään tilaan. Hitaasti homma kuitenkin tuntuu edistyvän.

 

 

 

 

Tässä vielä pipon sovittelua. Toinen pipoista taisi olla jo kurainen ennen kuin ehdin sitä kuvaamaan =).

 

 

Nyt on koneelle kertynyt aika paljon kuvia erilaisista käsitöistä, joten lisää päivityksiä on luvassa pikapuoliin!

 

 

 

 

 

 

Huonekalujen maalausta

Muuton myötä osa huonekaluista kaipasi uusimista. En mielelläni ostaisi uusia, jos vain suinkin entisiä pystyy entraamaan. Niinpä maalauksen alle päätyi useampikin kaluste. Huonekalujen maalaaminen oli minulle uusi juttu, tähän mennessä olen maalaillut lähinnä vesiväreillä. Mutta rohkeasti vain hiomakone ja pensselit esille, niin kyllä se siitä!

 

Tästä naulakosta maali lohkeili pahasti, joten rapsuttelin enimmät irti ja hioin sitten vähän lisää.

 

 

Koivuinen olohuoneenpöytä oli lakattu. Tähän kuuluu tumma lasi tuohon pöytälevyksi. 

 

 

 

Pöytä oli koottu ruuveilla joten osien irrottaminen kävi helposti. Hioin osat ja sainkin lakan kohtuuhelposti irti.

 

Vanha pirtinpöytäryhmä oli muutaman vuoden pihakalusteena ja siitä alkoi lakka ikävästi irtoilla. Penkeille löytyi paikat sisältä, joskin nekin kaipasivat uutta pintaa. Näissä lakka oli paljon tiukemmassa. Tässä vaiheessa hiomakoneestakin paloi moottori, joten sellainen oli hankittava uusi. Ihan kaikkea lakkaa en saanut irti, mutta sen pinta karheni kuitenkin niin, että maali pysyi siinä. Saa nähdä pysyykö miten pitkään.

 

 

Työtilat olivat rajalliset, hiomisen tein ulkona (viime kevättalvella) ja maalasin sisällä. Onneksi maali ei juurikaan haissut, lattia vain oli suojattava hyvin. Tästä kuvasta huomaa, että olen maalaillut muutakin kuin mitä tässä nyt esittelen. Loput jääköön seuraavaan postaukseen. 

 

 

Naulakossa tuli pohjatyöt tehtyä hivenen huolimattomasti, tämä oli hankalan muotoinen, enkä jaksanut kaapia/hioa kaikkia maaleja irti. Sopivassa valossa vanhan maalin rajat kuultavat uuden maalin alta.

 

 

 

Pöytään olen kohtuullisen tyytyväinen. Jonkin verran näkyy pensselin jälkeä pöytälevyosassa, jaloissa ei juuri ollenkaan.

 

 

 

Yksi penkeistä löysi sijansa toistaiseksi uunin edestä.

 

 

Minua kyllä vähän jänskättää laittaa näitä kuvia tänne, jossa näkyy huoneita laajemminkin, kuin vain yksi kaluste. Nämä tuntuvat kovin henkilökohtaisilta. Mutta ehkä nyt ylitän itseni tällä saralla. =)

 

Pojille kesään

Tänä kesänä sadesäästä huolimatta en ole paljoakan ehtinyt ompelemaan. Aika on kulunut aika pitkälti pihahommissa. Nämäkin on tehty jo alkukesällä.

 

Ottobressa  (3/2015) oli kiva kaava (Bikes and stripes), jossa etukappaleen hiha on tavallinen ja takakappaleessa se on  istutettu raglansaumalla. Tähän sai mukavasti käytettyä tilkkuja!

 

 

 Työkonejerseytä oli reilusti, joten siitä riitti sortseihinkin. Tämä setti on pikkuveljelle.

 

 

 

 

Isoveli tarvitsi yöasua, joten se oli myös ompelulistalla. Tähtitrikoo eurokankaasta, musta trikoo Rcollectionilta.

 

 

Sortseihin ompelin piristykseksi raidat.

 

 

 

Pojille on tätä nykyä vaikeata löytää kangasta, jonka he kelpuuttaisivat. Kuviollisista trikoista olisi niin helppoa tehdä paitoja, mutta valtaosa kuoseista on liian lapsellisia tai tytöille tarkoitettuja. Tämä pirteä naamatrikoo kelpasi molemmille! Tässä pikkuveljen paidassa kaavana on Monster car, Ottobre 3/2011. 

 

 

 

 

Valitettavasti palasesta riitti vain puoleentoista paitaan. Tähän isoveljen paitaan käytin myös bikes and stripes- kaavaa ja yritin etsiä naamoihin sopivia palasia jämälaatikoista. 

 

 

 

 

Sitten vielä syksyä varten välihousuja. Kaavana näissä Tall John Ottobrelta muutaman vuoden takaa.  Kaavassa oli myös etuhalkiot, joita en näihin kuitenkaan jaksanut tehdä.

 

 

Aurinkoista loppukesää!