Villasukat ja tunnustus

Tykkään neuloa paksuista langoista, koska kärsivällisyyteni ei ole huippuluokkaa mikäli työ ei ala tulla valmiiksi. Nyt tein kuitenkin poikkeuksen, sillä tarvitsin ohuemmat villasukat, koska kaikkiin kenkiin ei kovin paksut mahdu. Ja kieltämättä välillä tuntui etteivät nämä koskaan valmistu. Ja puoli talvea ne puikoilla sitten olivatkin ennen kuin valmistuivat.

Lankana näissä on Novitan Tico tico, puikot 2½ ja ohje on vyötteestä.



Villasukat tico ticosta



Sukista kuitenkin tykkään, ovat mukavat jalassa ja sopivan ohuet. Ja jotain uuttakin näiden myötä oppi. Kärkien leveä nauhakavennus oli uusi tuttavuus, ennen olen aina käyttänyt sädekavennusta. Ja pieni hups sattui myös. Kantapäähän olisi ohjeen mukaan kuulunut vahvistettu kantapää, mutta ohjetta sen kummemmin ajattelematta aloin tekemään sitä yksinkertaisena. Enkä tietenkään enää jaksanut purkaa kun sen huomasin. 

Olen saanut jokin aika sitten myös tunnustuksen Handmade by Annika - blogista. Kiitos Annika!

Tätä tunnustusta jaetaan blogeihin joissa on alle 200 lukijaa.

Kassi muovipussin kaavalla ym.

Ompelulistallani oli vuorossa kestoversio kauppakassista muovipussin kaavalla. Kaapista löytyi vahvaa puuvillakangasta, joka sopi tarkoitukseen. (Kangas ehkä tilattu joskus ellokselta) Olen käyttänyt tätä nyt muutaman kerran ruokaostoksilla ja tykästyin sen verran, että näitä täytyy vielä tehdä pari lisää.   

Tämä pussukka valmistui erään on kirpparilta ostetun mekon hihasta. Viime kesänä muokkailin ostamaani mekkoa ja mm. poistin siitä hihat. Nämä hihat ovat sitten pyörineet tilkkulaatikossani siitä lähtien ja nyt toinen niistä päätyi pussukaksi. Ompelin vain pohjan kiinni ja vetoketjun hihansuuhun pitsin kohdalle. 

 Ompeluinnostus on jälleen iskenyt talven tauon jälkeen ja tuotostakin alkaa syntyä. Innostus näkyy valitettavasti myös siinä, että kankaita on tullut tilailtua vähän liiankin ahkerasti ja myös kirpparilta tarttuu mukaan liian herkästi "tästä ehkä ompelen joskus jotain" osastoa. Niinpä nurkat taas pursuaa kangaslaatikoita, jotka eivät enää mahdu mihinkään kaappeihin piiloon.

Tässä postauksessa on nuoremmalle veljekselle valmistuneita paitoja. Koko näissä kaikissa on 104 cm. Molemmat pitkähihaiset ommeltu luottokaava More graylla Ottobresta 4/2011. 

Trikoiseen tähtipaitaan pääsi lentelemään myyrä rakettinsa kanssa.

Tämä paita on velouria ja muurahainen löysi paikkansa sen rintamuksesta.

Muruneulosta oli jäljellä sen verran, että se riitti lyhythihaiseen puseroon. Koska tämä on vähän liian paksua lyhythihaiseksi t-paidaksi, tein siitä toisen paidan päällä pidettävän pusakan kengurutaskuineen.

Nuoremmalle veljekselle on vielä helppo tehdä, kun se huolii kaikki kuvat ja värit. Sen sijaan 6-vuotias isoveli ei suostu ottamaan mitä tahansa tekeleitä päälleen, toteaa vain että hoidossa kaverit nauraa jos laitan tuollaisen. Toisin sanoen autot vain kelpaavat. En uskonut tämän iän koittavan ihan näin pian!

Koruja

Nämä helmet ovat ilmaisseet halunsa päästä koruksi jo pitemmän aikaa. Lopulta oikeanlainen inspiraatio tuli ja koru löysi muotonsa.

Koruun on käytetty lasihelmikokoelmaa ja mustia siemenhelmiä, jotka on pujotettu koruvaijeriin. Tarkoitus oli tehdä kaulakoru, joka sopii arkiseen käyttöön.

Sattumalta ketjun pituus on juuri sopiva, että se toimii myös käsikoruna nelinkerroin kieputettuna.

Tästä korusta tuli lopulta ihan kiva! Väreistä tuli minulle sopivat ja monikäyttöisyyskin on tietenkin plussaa.

Tässä vielä kuva aikaisemmin talvella tehdyistä kokeiluista taivutella koruja metallilangasta. Ohje on Annika Larssonin Ihanat korut kirjasta.